Yksin erämaan hiljaisuudessa

Luontokuvaaja Tea Karvinen vietti yli 700 päivää seitsemän vuoden ajan yksin kaikissa Suomen kansallispuistoissa. Tuloksena oli mielenrauhaa, tuhansia luontokuvia ja hieno runsaasti kuvitettu valokuva- ja tietokirja.

Tea Karvinen on kokeillut kaikenlaista. Hän on kiertänyt maailmaa Ecuadorin sademetsistä Afrikan savanneille ja Australian koralliriutoilta Himalajan vuorille. Hän on mahakelkkaillut, lasketellut, sukeltanut ja harrastanut laskuvarjohyppyä. Suurin intohimo on kuitenkin ollut luonnossa liikkuminen ja valokuvaus.

”Minulla on valtava intohimo elämää kohtaan. Haluan toteuttaa kaikkia haaveitani, kokea mahdollisimman paljon mukavaa ja mielenkiintoista. Vapaus liikkua on lähtökohtani. En halua, että työ estää liikkumisen. Reissuni olen tehnyt alusta lähtien pääsääntöisesti yksin ja itse. Pärjääminen on nostanut itsetuntoa.”

Valokuvatessaan karhuja Kuhmossa eräänä syysyönä hän mietti loppuelämäänsä.

”Olin kaksi vuorokautta pienessä kopissa vain omien ajatusteni kanssa. Piilokojussa karhuja odotellessa mietin, mitä teen loppuelämälläni. Muistin, mitä maailmankuulu luontokuvaaja Tui De Roy oli sanonut minulle: Erikoistu kuvaajana, jos haluat erottua muista. Päätin ryhtyä pohjoisen, arktisen luonnon ja kulttuurin kuvaajaksi.”

Karvisen kuvausmatkat ovat vieneet hänet muun muassa Alaskaan, Pohjois-Kanadaan, Huippuvuorille ja Grönlantiin.

”Pohjoisessa, kuten Kaakkois-Grönlannissa, löytyy paljon ainutlaatuisia ja täysin asumattomia paikkoja. Näissä paikoissa saa olla hiljaisuudessa ja rauhassa näkemättä ketään muita ihmisiä. Nykyään minulle riittää pohjoisen luonnon tarjoama rauha. Minulla ei ole kaipuutta jännittäviin asioihin.”

Tea Karvinen opiskeli Alaskan yliopistossa 1990-luvulla kuvajournalismia. Hänen kuvakerrontansa välittää vahvan maailmankatsomuksen.

”Haluan kertoa ihmisille luontokuvillani ja tarinoillani, kuinka kaunis maailma on. Haluan rohkaista ihmisiä tutkimaan tätä kauneutta ympärillämme.  Tämän kokemiseksi ei tarvitse kuin mennä läheiseen metsään.”

Melontaretkellä Päijänteen kansallispuistossa.

Suomessa eniten kansallispuistoja Euroopassa

Vuonna 2010 Tea Karvinen päätti kuvata Suomen kaikki kansallispuistot eri vuodenaikoina. Suomessa on 40 kansallispuistoa. Määrä on suurin kaikista Euroopan maista. Sama määrä on myös Venäjän Euroopan puoleisella alueella. Seuraavina tulevat Norja (36) ja Ruotsi (29). Maailman ylivoimainen ykkönen kansallispuistojen määrässä on Australia (685), jolla tosin on myös valtavasti pinta-alaa. Suomen kansallispuistot kattavat 10 000 neliökilometrin alueen ja niitä on myös merellä ja järvialueilla. Suomen kansallispuistot ovat pääsääntöisesti asumattomia ja niissä suojellaan arvokkainta ja upeinta luontoa. Kansallispuistoissa vaalitaan ns. kansallismaisemaa. Tällaisia maisemia voi nähdä esimerkiksi Pyhätunturilla, Pallastunturilla ja Kolilla.

Tea Karvinen sai työnsä päätökseen seitsemän vuotta myöhemmin, vuonna 2017. Hän vietti Suomen kansallispuistoissa yli 700 vuorokautta. Kukaan ei oletettavasti ole ollut näin monessa Suomen kansallispuistossa näin pitkään.

Tuloksena oli valokuvanäyttelykierros, kuvaesityksiä ja kirja Kansallispuistot ­– maamme luonnon helmet. Kirjassaan Karvinen esittelee satojen kuvien kautta kansallispuistot sekä haastattelee kansallispuistojen työntekijöitä, oppaita, retkeilijöitä, kalastajia ja muita elinkeinonharjoittajia. Jokaisella kansallispuistolla on oma tarinansa. Ei ihme, että Karvisen kirja on ollut menestys.

Karvisen kuvissa luonto on majesteetillisen jylhää. Rauhallisuus ja hiljaisuus tunkee tajuntaan. Kun hän kuvaa ihmisiä, hekin ovat luonnon kanssa sopusoinnussa. Poromiehiä Pyhä-Luostolla poroerotuksessa, kullanhuuhtojia Lemmenjoella. Kanootit lipuvat rauhallisesti Etelä-Konneveden kansallispuiston kapeikoissa. Linnansaaren kansallispuiston jäillä retkiluistelijat nauttivat aurinkoisesta talvipäivästä ja valkoisesta horisontista. Muikunpyytäjät korjaavat verkkojaan Patvinsuon Suomunjärven rannalla. Maastopyöräilijät kulkevat Hossan kansallispuiston uusia merkittyjä pyöräreittejä. Vaeltaja ulkoiluttaa koiriaan Riisitunturin laella. Joku halaa silmät kiinni vanhaa haapaa. Kaikenlaisia ihmisiä, joita yhdistää rakkaus luontoon.

Tea Karviselle luonto on fyysinen ja henkinen paikka.

”Tietyt kansat uskovat että elämää on muuallakin kuin siellä, mitä näemme. Minulle luonnon henkimaailma on olemassa. Se on ollut minulle täysin normaalia. Maailma ja totuus on enemmän kuin mitä näemme ja kuulemme, luonto on siinä vahvasti mukana. Ei ihminen voi elää erillään luonnosta. Luonto ei tarvitse ihmistä, mutta ihminen tarvitsee luontoa.”

”Uskon vahvasti intuitioon, joka ohjaa elämääni. Se on korkeampi minä, joka on yhteydessä korkeampiin voimiin. Kannattaa kuunnella intuitiota, joka näyttää asiat isommassa perspektiivissä. Olen yksin luonnon hiljaisuudessa paljon. Silloin pääsee helpommin oikeiden asioiden ja vastausten äärelle.”

Haapametsässä Etelä-Konneveden kansallispuistossa.

Puhdas luonto ei ole itsestäänselvyys maailmassa

Tea Karvisen kuvissa suomalainen luonto huokuu puhtautta. Suomen pintavedet ovat erinomaisessa kunnossa ja ilmanlaatu on puhtaimpia maailmassa. Suomi on myös yksi maailman metsäisimpiä maita. Puhdas luonto ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys kaikkialla maailmassa.

”Maailmassa on paljon paikkoja, joiden ilmaa ei pysty hengittämään. Päivä Delhissä voi vastata samaa kuin polttaisi kaksi askia tupakkaa päivässä. Toinen asia, joka ei ole itsestäänselvyys, on puhdas vesi. Monessa maassa ei uskalla juoda luonnosta saatua vettä puhumattakaan, että vettä saisi edes hanasta. Puhdas ilma ja vesi ovat suuria etuoikeuksia, jotka Suomessa ovat perusasioita. Toivon, että ihmiset ymmärtäisivät arvostaa tätä.”

Hiihtoretkellä Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa huhtikuussa.

Tea Karvinen pitää myös vapautta liikkua luonnossa ainutlaatuisena. Jokamiehenoikeudet tunnustetaan Suomen lisäksi Ruotsissa ja Norjassa. Jokamiehenoikeus sallii liikkua ja nauttia luonnon antimista siitä riippumatta, kuka omistaa alueen. Oikeuksien sallimissa rajoissa ei tarvita maanomistajan lupaa eikä oikeuksien käyttämisestä tarvitse maksaa mitään. Nämä oikeudet periytyvät Pohjoismaissa ja 1500-luvulta. Taustalla ovat keräily- ja metsästyskulttuurin perinteet. Oikeuksilla haluttiin turvata ihmisten jokapäiväisen elinkeinon harjoittaminen ja liikkuminen paikasta toiseen.

”Siitä saa olla kiitollinen, että Suomessa voi kulkea luonnossa vapaasti.”

Ari Turunen (13.1.2018), Uptopoint

 

Eniten kansallispuistoja maittain, TOP 20

”Haluan kertoa ihmisille luontokuvillani ja tarinoillani, kuinka kaunis maailma on. Haluan rohkaista ihmisiä tutkimaan tätä kauneutta ympärillämme.  Tämän kokemiseksi ei tarvitse kuin mennä läheiseen metsään.”

Tea Karvinen: Kansallispuistot ­– maamme luonnon helmet

http://www.teakarvinen.com/book/

 

Tea Karvisen kuvia Suomen kansallispuistoista

 

http://www.teakarvinen.com/national-parks/

 

Suomen kansallispuistot

 

http://www.luontoon.fi/kansallispuistot