Puhtaan lähdeveden maa

Suomi on vesivaroiltaan yksi maailman rikkaimmista maista. Suomen kansallismaisemaan kuuluvat harjut kätkevät sisäänsä erinomaista lähteinä purkautuvaa pohjavettä.

Ainoastaan noin 3% maailman vedestä on makeaa vettä. Suurin osa makeasta vedestä on jäätiköissä ja ainoastaan 0,5% näistä vesivaroista on ihmiskunnan saatavilla: järvissä, joissa ja pohjavesissä.

Suomalaisen maiseman yksi tunnistettavimpia piirteitä ovat jopa useiden satojen kilometrien mittaiset harjujaksot, joita esiintyy keskimäärin 10-20 kilometrin välein. Suomen harjut reunustavat järvialtaita ja kätkevät sisäänsä valtavan pohjavesivarannon. Kaksi isoa muinaisen jäätikön reunamuodostumaa (Salpausselät) sisältävät Suomen suurimmat pohjavesivarannot. Suomen pohjavettä keräävät harjut muodostuivat myöhäisellä jääkaudella noin 10 000 – 12 000 vuotta sitten mannerjäätikön sulamisvesitoiminnan seurauksena. Sulamisvedet huuhtoivat ja lajittelivat jäätikön pohjan kiviaineksesta hiekkaa ja soraa sisältäviä, usein lähes symmetrisiä jyrkkärinteisiä kerrostumia.

“Pohjavettä esiintyy Suomen maa- ja kallioperässä käytännössä kaikkialla. Laadultaan parhaat ja yhdyskuntamittakaavaiseen vedenhankintaan soveltuvat pohjavesivarannot ovat kuitenkin valtaosin jäätikköjokimuodostumissa eli harjuissa ja reunamuodostumissa. Suomen hyödyntämiskelpoiset pohjavesivarat ovat suuret nimenomaan harjujen takia. Harjualueiden uusiutuvasta pohjavedestä tulee karkeasti noin kuutiometri vuorokaudessa jokaista suomalaista kohden”, sanoo Geologian tutkimuskeskuksen erikoisasiantuntija Miikka Paalijärvi.

Puhtaan veden merkitys kasvaa tulevaisuudessa. YK arvioi, että vuoteen 2050 mennessä jopa puolet maapallon asukkaista kärsii puhtaan veden puutteesta. Jo nyt 60% Euroopan yli 100 000 asukkaan kaupungeista on sellaisia, joissa pohjavettä kulutetaan nopeammin kuin sitä muodostuu.

Vuonna 2003 UNESCO tutki vesivaroja maailmanlaajuisesti ja totesi raportissaan Suomen vesivarojen laadun maailman parhaaksi. 80% järvistä on vedenlaadultaan hyvää tai erinomaista. Pohjavesivarat ovat suuret ja puhtaat. Lohjanharjulla sijaitseva Lohjan kaupunki on tästä yksi esimerkki. Lohjanharju on ensimmäisen Salpausselän läntinen osa. Alle 50 000 asukkaan kaupungilla on Lohjanharjun alueella 9 pohjaveden ottopaikkaa, joista seitsemän on sellaisia, joiden vettä käytetään juomavedeksi ilman mitään käsittelyä. Myös toisen harjualueen kaupunki Lahti on tunnettu erinomaisesta vesijohtovedestään, joka on kokonaan pohjavettä.

Suomessa on nykyisin noin 6000 pohjavesialuetta, joilla muodostuu yli 5 miljoonaa kuutiota pohjavettä vuorokaudessa. Vaikka vesilaitosten jakamasta vedestä yli 60 % on pohjavettä, ainoastaan alle 15 % uusiutuvista pohjavesivarannoista on käytössä.

“Laadultaan parhaat harjupohjavedet esiintyvät yleensä sisämaan suurissa muodostumissa, kuten esim. Salpausselät. Sisämaan suurissa kohomuotoisissa harjuissa pohjavesien happitilanne on yleensä hyvä ja vastaavasti rauta- ja mangaanipitoisuudet pieniä. Kun veden viipymä muodostumassa on riittävä, myös veden ominaisuudet tasapainottuvat. Veteen liukenee jonkin verran suoloja ja hivenaineita ja myös esim. pH ja puskurikyky happamoitumista vastaan yleensä hieman nousee”, sanoo Paalijärvi.

“Suomessa harjumuodostumat ovat siis ensisijainen hyödyntämiskelpoinen pohjavesivarasto, jota ei esim. kalliopohjavedellä pystytä koskaan täysin korvaamaan”

Sora- ja hiekkaharju suodattaa epäpuhtaudet

Kiikun lähde Hollolassa ensimmäisen Salpausselän alueella. Suomen ympäristökeskuksen mukaan Suomessa on yli 32 000 lähdettä. (Vesitalous-lehti 4/2014)

Sadevesi suodattuu vajovetenä harjujen soran- ja hiekan läpi ja kohtaa lopulta läpäisemättömän kallioalustan muuttuen pohjavedeksi.

”Pohjaveden hyvä soveltuvuus juomavedeksi johtuu mm. siitä, että se on maakerrosten läpi hitaasti liikuttuaan puhdistunut mahdollisista epäpuhtauksista ja on pintavettä paremmassa suojassa likaantumiselta. Samalla veteen liukenee useita ihmisten terveydelle hyödyllisiä hivenaineita. Vaikka pohjavesien laadussa on melko huomattavaakin alueellista vaihtelua, koko maan mittakaavassa se on kuitenkin pääosin laadultaan hyvää,“ Paalijärvi kehuu.

“Suomesta löytyy useita erinomaisia pohjavesiesiintymiä, joissa pohjaveden laatu täyttää juoma- ja talousvedelle asetetut laatuvaatimukset sellaisenaan. Suomen maaperän pohjavesi on yleensä luontaisesti hieman hapanta, hyvin pehmeää ja ainoastaan vähän suoloja sisältävää.”

”Riskien pienentämiseksi Suomen pohjavesiä myös suojellaan säätelemällä tarkasti pohjavesialueiden maankäyttöä ja pohjaveden ottoa. Kansallisten säädösten mukaan pohjavesien muuttaminen tai pilaaminen on yksiselitteisesti kielletty. Suomessa lainsäädännöllä sekä pohjavesivarantojen aktiivisella hallinnoinnilla ja tutkimuksella pyritään turvaamaan pohjavesivarantojen laatu, määrä ja käyttökelpoisuus myös tulevaisuudessa.”

Harjualueen lähdevedet

Järvi-Suomessa harjut kuuluvat maisemaan. Suomen läpi kulkee jopa 600 kilometrin pituisia reunamuodostelmia, joista eteläisin, ensimmäinen Salpausselkä on järvi-Suomen rajana. Suomen jääkautiset harjut kätkevät sisäänsä isot pohjavesivarastot. Kuvassa Tammelan Saaren kansallispuiston Kaukolanharju, joka kuuluu kolmannen Salpausselän vyöhykkeeseen.

Suomen harjualueilla sijaitsee monta hyvää lähdettä, joista pulppuaa maakerrosten siivilöimää puhdasta vettä. Hartwallin Novelle-lähdevesi ja Eden Springsin vesi tulee Karijoen Karhukankaan harjun lähteestä Etelä-Pohjanmaalta. Lähteen iäksi arvioidaan noin 8000 vuotta Karhukangas on yksi parhaita pohjavesialueita, koska soraharju on poikkeuksellisen paksu. Finn Spring ottaa vetensä Lestijärven Syrinharjulta. Alue on tunnettu runsaista pohjavesivaroistaan. Polar Springin käyttämä lähde sijaitsee toisen Salpausselän alueella Suomen järvialueen eteläreunalla.

Polar Springin pullottama lähdevesi tulee suoraan suljettua putkistoa pitkin 200 metrin päästä tehtaan pullottamosta sijaitsevasta PolarSpring- lähteestä. Polar Spring Oy:n toimitusjohtaja Niilo Pellonmaa korostaa, että Polar Spring ei käytä vettä pullottaessaan mitään kemikaaleja.

”Vesi suodatetaan vain mekaanisilla filttereillä.”

”Siksi haluan kutsua pullottamaamme vettä luonnon vedeksi,” Pellonmaa toteaa.

”PolarSpring- lähde Salpausselän harjualueella on erittäin puhdas vesiesiintymä. Ennen pullotusta vesi juoksutetaan mekaanisten filttereiden läpi. Käyttämiemme filttereiden tiheys on 0,2 mikronia. Ihmisen hius on noin 250 kertaa paksumpi. Se on noin viideskymmenesosa ihmisen hiuksesta. Huolimatta näin hienojakoisista suodattimista suodattimia ei tarvitse vaihtaa kuin kerran vuodessa, eivätkä ne silloinkaan ole tukossa. Suodatinvalmistajat eivät ole uskoa, kun tämä kerrotaan.”

Pellonmaa kehuu PolarSpring-lähdealueen maaperän puhtautta.

”Vesi tulee sateen ja lumen muodossa harjualueella, jossa on vain metsää.”

PolarSpring-vesi on luonnon suodattamaa. Soraharju on hyvä suodatin. Luonnonvesi on kuin viini, jokaisesta vesilähteestä tuleva vesi on koostumukseltaan erilaista. On hyvin tärkeää tietää veden koostumus. Sitä kautta tietää mitä juo ja löytää sellaisen veden josta pitää.”

Kalle Rajakangas juo takana olevasta harjualueesta saatua vettä, joka on suodatettua, mutta muutoin täysin käsittelemätöntä. Polar Spring vie vettään mm. Kiinaan.

Polar Springin vettä nautitaan Finnairin lennoilla ja sitä viedään mm. Kiinaan.

Polar Spring yrityksenä hyödyntää lähdettään kestävällä tavalla. Vettä menee putkiston kautta pullotettavaksi vain sen verran kuin on tarve. Lähteessä on ylivirtausputki, joka tarkoittaa, että lähde pulppuaa vettä takaisin luontoon kun pullotus ei ole käynnissä.

”Tärkein tavoitteemme on pullottaa vesi niin, että sen ominaisuudet eivät muutu. Vesi suodatetaan, mutta siihen ei lisätä mitään eikä sitä käsitellä mitenkään. PET-pulloihin pullotettu vesi on niin luonnollista kuin lähdevesi vain on,” sanoo Polar Springin toimialapäällikkö Kalle Rajakangas.

Hyvän vesilähteen löytämistä voidaan verrata malmilöydökseen. Hyvän vesilähteen tuotoksen tulee olla varsin suuri, jotta sitä voidaan kaupallisesti hyödyntää kestävällä tavalla. Myös veden koostumuksen tulee säilyä stabiilina vuodesta ja vuodenajoista toiseen. Hyvä luonnon vesi on kaikkien juomien aatelia.

Ari Turunen, 1.6.2017. Uptopoint.fi

Suomen maaperä

Suomen (hyödyntämiskelpoiset) pohjavesivarat ovat suuret nimenomaan harjujen takia. Geologian tutkimuskeskuksen kartassa harjut erottuvat vihreinä. Harjualueiden uusiutuvasta pohjavedestä tulee karkeasti noin kuutiometri vuorokaudessa jokaista suomalaista kohden.

“Haluan kutsua pullottamaamme vettä luonnon vedeksi.”

Top 10 vesivaroiltaan maailman parhaimmat maat

  1. Suomi, 1.85
  2. Kanada, 1.45
  3. Uusi-Seelanti, 1.43
  4. Britannia, 1.42
  5. Japani, 1.32
  6. Norja, 1.31
  7. Venäjä, 1.30
  8. Etelä-Korea, 1.27
  9. Ruotsi, 1.19
  10. Ranska, 1.13

UNESCO totesi vuonna 2003 Suomen vesivarojen laadun maailman parhaaksi. 60% juomavedestä on pohjavettä. UNESCO:n mukaan miljardi maapallon asukkkaista kärsii huonosta vedestä. (Water for People, Water for Life. The United Nations World Water Development Report, UNESCO and Berghan Books, 2003)

Vuonna 2003 UNESCO tutki vesivaroja maailmanlaajuisesti ja totesi raportissaan Suomen vesivarojen laadun maailman parhaaksi

 

Geologian tutkimuskeskus (GTK)
GTK on työ-ja elinkeinoministeriön alainen asiantuntijaorganisaatio. www.gtk.fi

Polar Spring
www.polarspring.com