Pohjoisen villit metsämarjat ovat todellista superruokaa

Pitkät kesäpäivät ja viileä lämpötila lisäävät metsämarjojen aromaattisuutta ja väriaineita. Ainutlaatuinen aromi ja värit syntyvät flavonoideista ja muista polyfenoleista. Marjojen antioksidanttiteho on suurempi kuin muilla kasveilla.

Suomen metsissä kasvaa yli 40 syötävää marjaa, jotka sisältävät arktisten kasvuolosuhteiden takia poikkeuksellisen paljon bioaktiivisia yhdisteitä eli vitamiineja ja polyfenoleja.

Antioksidantit suojelevat soluja hapettumiselta. Hapettumista aiheuttavat vapaat happiradikaalit tekevät solunseinämiin reikiä. Paljon antioksidantteja sisältävät ruoka-aineet estävät elimistön rappeutumista. Antioksidantteja ovat C- ja E-vitamiini, beetakaroteeni (A-vitamiini), seleeni, sinkki, karnosiini ja ubikinoni. Näiden lisäksi on paljon polyfenolisia yhdisteitä, joilla on samanlaisia elimistöä suojaavia ominaisuuksia. Niitä on erityisen paljon pohjoisen villimarjoissa.

Vuonna 2012 Yhdysvaltojen ravintodataa tutkiva laboratorio NDL (Nutrient Data Laboratory) poisti suositun ruoka-aineiden antioksidanttipitoisuuksia käsittelevän ORAC-tietokannan www-sivuiltaan. Syynä oli se, että tietokantaan kerätyssä datassa ei pystytty ottamaan huomioon polyfenolien terveysvaikutusta. Polyfenolit ovat kasvien aineenvaihduntatuotteita ja suoja-aineita, jotka vaikuttavat antioksidanttien tavoin. Polyfenolit suojaavat kasveja taudeilta ja auringon säteiltä. Suomessa kasvavissa metsämarjoissa on paljon suojaavia yhdisteitä, joista on hyötyä myös ihmisille.

“Suomalaista marjoista on mahdollista tehdä hyviä terveystuotteita”. Pohjoiset metsämarjat ovat tutkitusti terveellisiä ja niillä on todettu lukuisia terveysvaikutuksia. Todellinen superruoka on villeistä metsämarjoista tehty marjasmoothie vaikkapa hunajalla höystettynä”, sanoo Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimusjohtaja, dosentti Carina Tikkanen-Kaukanen.

Tikkanen-Kaukasen mielestä suomalaisen metsämarjan valttina on pohjoisen sijainnin lisäksi puhdas maaperä ja puhdas ilma. Vientiin tarkoitetut luomumarjat saadaan Suomen luomusertifioiduista metsistä.

Tikkanen-Kaukanen on tutkinut pitkään metsämarjojen terveysvaikutuksia. Hän on kiinnostunut erityisesti marjojen infektioita estävistä ominaisuuksista.

Pitkään on tiedetty Amerikan karpalon terveysominaisuuksista. 1990-luvulla todistettiin tieteellisesti, että amerikkalaisen karpalon proantosyanidiinit pystyvät estämään kolibakteerin kiinnittymisen virtsatiehyeiden seinämiin.

”Nyt Aasiassa ja erityisesti Kiinassa on kiinnostuttu pohjoisen Euroopan marjoista, kuten mustikasta.”

Marjat ehkäisevät tulehduksia

Tikkanen-Kaukasen mielestä erityisesti pohjoisen metsien puhtaissa villimarjoissa on ominaisuuksia, jotka estävät bakteeri-infektioita. Tutkijat pitävät bakteerien antibioottien vastustuskykyä yhtä vakavana ilmiönä kuin ilmastonmuutosta, ja maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan se koskettaa jokaista ihmistä kaikkialla maailmassa.

”Lisäksi ongelmana on, että kaikki eivät saa tehokkaita antibiootteja käyttöönsä. Vuosittain yli miljoona lasta kuolee pneumokokki-bakteerin aiheuttamaan hoitamattomaan keuhkokuumeeseen ja verenmyrkytykseen.”

Marjoissa olevat fenoliset yhdisteet pystyvät estämään useiden eri bakteerien sitoutumisen elimistöön. Ne torjuvat tehokkaasti mm. pneumokokki-bakteeria, joka aiheuttaa yleisimpiä hengitystieinfektioita sekä estävät tappavaa aivokalvontulehdusta aiheuttavan meningokokki-bakteerin tarttumista. Mustikan, mustan viinimarjan, variksenmarjan ja puolukan polyfenolit (antosyaanit, proantosyanidit ja flavonolit) torjuvat suun bakteereja ja estävät karieksen ja plakin muodostumista hampaisiin.

”Nyt on tärkeää löytää uusia keinoja infektiotautien torjuntaan. Marjojen nauttiminen sellaisenaan tai niistä valmistettuina tuotteina, kuten marjamehuna on tehokas tapa ennaltaehkäistä infektioita”.

Tikkanen-Kaukasen tutkimusryhmä pyrkii selvittämään kliinisen tutkimuksen avulla voidaanko nenänielu infektioiden määrää vähentää marjamehujen avulla. Tutkimusryhmä saavutti parhaimmat tulokset nimenomaan marjamehuilla.

 

Ari Turunen

 

TOP 20 fenoliyhdisteitä sisältävää luonnontuotetta (mg/100)

Lähde: Pirjo Mattila, Riitta Törrönen (2006):

Mustikka: antosyaani
Luonnonmustikka sisältää antosyaaneja 4–5 kertaa enemmän viljeltyyn pensasmustikkaan verrattuna. Antosyaanit kiihdyttävät solujen uusiutumista ja mahdollisesti edistävät silmien terveyttä.

Lakka ja vadelma: ellagitanniinit
Ellagitanniinit estävät haitallisten suolistobakteerien, muun muassa salmonellan, stafylokokki- ja kampylobakteerien kasvua.

Karpalo ja puolukka: proantosyanidiini
Karpalossa ja puolukassa on paljon proantosyanidiinia. Proantosyanidiini vähentää bakteerin aiheuttamia virtsatieinfektioita.

Puolukka: resveratroli
Puolukka on luontainen E-vitamiinin lähde, ja se sisältää runsaasti stillbeeneihin kuuluvaa resveratrolia. Se saattaa ehkäistä sydän- ja verisuonisairauksia ja diabetestä.

”Pohjoiset metsämarjat ovat tutkitusti terveellisiä ja niillä on todettu lukuisia terveysvaikutuksia.”

”Nyt on tärkeää löytää uusia keinoja infektiotautien torjuntaan. Marjojen nauttiminen sellaisenaan tai niistä valmistettuina tuotteina, kuten marjamehuna, on tehokas tapa ennaltaehkäistä infektioita.”

Ruralia-instituutti
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti tarjoaa tutkimustietoa maaseudun kehittämiseen. Instituutti keskittyy paikallisyhteisöihin, uudistuvaan ruokaketjuun sekä luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen.
www.helsinki.fi/ruralia/tietoa/tietoa.htm

FinRelax-ohjelma, Visit Finland
www.visitfinland.com/finrelax