Järvi-Suomi: kesämökkejä, saunoja ja juotavan puhdasta vettä

Järvi-Suomi on suomalaisten suosituin lomailualue. Järvi-Suomessa on paljon paikkakuntia, joiden asukasmäärä kaksinkertaistuu kesäasukkaiden myötä. Sadat tuhannet kesämökit ja rantasaunat katoavat järviä reunustavien metsien peittoon. Hiljaisuutta ja puhtautta riittää maailman suurimmassa kylpylässä.

Järvi-Suomessa on enemmän vesialueita kuin maa-alaa. 80 000 neliökilometrin järvialueella lukuisat järvet kytkeytyvät toisiinsa niin, että toisinaan ei pysty erottamaan, mihin toinen järvi päättyy ja mistä toinen alkaa. Samanlaista järvialueen sokkeloisuutta ei löydy missään muualla maailmassa. Labyrinttimaisuutta lisäävät lukuisat saaret. Yli puolet Suomen 180 000 saaresta on sisämaassa.

Uimassa Saimaalla.

Järvi-Suomi kattaa Suomen pinta-alasta noin neljäsosan. Järvi-Suomessa sijaitsee kuusi kymmenestä Suomen suurimmasta järvestä: Suur-Saimaa, Päijänne, Iso-Kalla, Keitele, Iso-Längelmävesi ja Puulavesi.

Sisävedet peittävät 10 % Suomen pinta-alasta, mikä on enemmän kuin missään muussa valtiossa. Järviä on 187 888 ja niiden rantaviivaa on yli 170 000 kilometriä. Järvi-Suomen alueella voi paikoitellen olla pinta-alasta jopa 70% järviä.

Heinäveden satama.

Jääkausi mylläsi Järvi-Suomen maisemaa. Mannerjäätikkö kaivoi järvien altaat, joiden vedenlaatu on erinomaista. Vesialtaita erottavat pitkät harjumuodostelmat, jotka jää aurasi 10 000 vuotta sitten. Kun jääkauden jälkeen maa alkoi kohota, suora yhteys mereen katkesi. Koloveden ja Linnasaaren kansallispuistoissa elää Euroopan ainoa sisävesihylje, Saimaannorppa, joka jäi saarroksiin Saimaalle noin 8 000 vuotta sitten.

6000 vuotta sitten Järvi-Suomen isot järvet, kuten Päijänne, Kallavesi ja Saimaa, olivat samaa järveä. Järvi-alueen vesireitit olivat kivikautisille ihmisille nopein tapa liikkua riistan perässä. Veneillä ja kelkoilla liikutaan edelleenkin, tosin niissä on nykyään moottori.

Suomessa on 187 888 järveä eli yksi järvi kahta neliökilometriä kohden. Kesämökki on lähes jokaisella suomalaisella perheellä. Rantaviivaa on 59 metriä asukasta kohden rannikot mukaan luettuna.

Suomen saarista 100 000 on sisämaassa. Lähes 1000 saarta sijaitsee saaressa, jotka ovat järvissä, jotka sijaitsevat saarissa. Pelkästään saarten muodostamaa sisävesien rantaviivaa on Suomessa 43 496 kilometriä.

Saimaa.

80% järvistä on hyvää tai erinomaista. Järvi-Suomen järvistä lähes kaikki ovat tätä luokkaa. Isoista järvistä Saimaan, Päijänteen ja Puulan vesi on erinomaista, jopa juotavan hyvää. Pääkaupunkiseutu saa juomavetensä Päijänteestä. Vesi tulee maailman toiseksi pisintä tunnelia pitkin helsinkiläisten hanoihin.

Euroopan unionissa on 93 järveä, joiden pinta-ala on suurempi kuin sata neliökilometriä. 47 näistä järvistä on Suomessa. Suurin osa näistä järvistä sijaitsee Järvi-Suomessa. Suomessa on näin isoja järviä enemmän kuin muissa EU-maissa yhteensä.

Jääkauden lopulla yli 9000 vuotta sitten syntyneet soraharjut Suomelle tunnusomaisia maastonmuotoja. Kun Pyynikinharjun este murtui 6300 vuotta sitten, Näsijärven vedet ovat laskeneet Tammerkosken kautta Pyhäjärveen ja edelleenkin Kokemäenjokeen. Jääkauden aikana muodostunut Pyynikinharju on maailman korkein soraharju, 162 metriä merenpinnasta.

Tampere, Pyhäjärven ja Näsijärven välissä.

Punkaharju on noin seitsemän kilometrin pituinen kapea harjujakso. Harju syntyi, kun viimeisen jääkauden aikana mannerjäätikkö alkoi vetäytyä. Harju oli jo varhain eränkävijöiden kulkureittinä. Alue on Metsähallituksen hallinnoimaa luonnonsuojelualuetta.

8 kilometriä pitkä jääkauden muokkaama Pulkkilanharju yhdistää kaksi kuntaa (Asikkala ja Sysmä), joissa on eniten kesämökkejä ja kesäasukkaita Päijänteellä. Osa harjusta kuuluu Päijänteen kansallispuistoon. Harju on merkittävä muuttolintujen tarkkailupaikka.

Pulkkilanharju.Päijänne.

Suur-Saimaa on Euroopan neljänneksi suurin järvi. Mantereen ja saarten rantaviivaa sokkeloisella Suur-Saimaalla on peräti 14 850 kilometriä. Tämä on yli kaksinkertainen määrä verrattuna maailman laajimpaan järveen, Kaspianmereen. Saaria on Suur-Saimaassa 13 710, toiseksi eniten maailmassa.

Puulavesi ja sen naapurijärvi Kyyvesi tarjoavat melontareitin, joka kulkee luonnonsuojelualueiden kautta. Yli 100 kilometrin pituisella reitillä Naarajoelta Kyyveden kautta Puulaan. Telttailumahdollisuus on kaikilla rantautumispaikoilla.

Järvi-Suomessa on vaikea määritellä mistä järvi alkaa ja loppuu. Järvien ketju jatkuu katkeamattomana satoja kilometrejä. Järvi-Suomen kolme vesistöä (Vuoksi, Kymijoki ja Kokemäki) sisältävät 40 sulkukanavaa ja 30 avonaista kanavaa. Parhaimmillaan puun uittoväyliä oli Suomen sisävesissä 40 000 kilometriä.

Ari Turunen (19.6.2018), Uptopoint.fi

 

Järvi-Suomi

SUOSITUIMMAT KESÄMÖKKIKUNNAT JÄRVI-SUOMESSA: A. Puumala, B. Mäntyharju, C. Pälkäne, D. Asikkala, E. Kangasniemi, F. Sysmä, G. Ruokolahti, H. Taipalsaari. JÄRVI-SUOMEN SULKUKANAVAT:  1. Herraskoski. 2. Murole. 3. Valkeakoski. 4. Lempäälä. 5. Neituri. 6. Kuhankoski. 7. Kerkonkoski. 8. Kiesimä 9. Kolu. 10. Vaajakoski. 11. Keitele. 12. Kalkkinen. 13. Vääksy. 14. Pyhäkoski. 15. Juankoski. 16. Karjalankoski, Juankoski. 17. Ahkiolahti, Maaninka. 18. Lastukoski, Nilsiä. 19. Saarikoski, Runni. 20. Nerkoo. 21. Naapuskoski. 22. Konnus. 23. Taipale 24. Karvio, 25. Kerma, 26. Pilppa. 27. Vihovuonne. 28. Varistaipale. 29. Taivallahti. 30. Kaltimo. 31. Kuurna. 32. Joensuu. 33. Saimaan kanava

Kolmannes suomalaisista harrastaa vapaa-ajan kalastusta ja kalastusluvan saa helposti

Järvi-Suomen alueella voi paikoitellen olla pinta-alasta jopa 70% järviä.

Suomessa on 187 888 järveä eli yksi järvi kahta neliökilometriä kohden.

Lisätietoja: Finland Land of Islands and Waters. The Island Committee, Ministry of Employment and the Economy, Esko Kuusisto, 2009