Höyryten, mutta hiljaa

Järvi-Suomessa on helppoa liikkua laivalla, josta ei tule mitään ääntä ja jossa on kuitenkin koneisto. Höyrylaivat ovat Järvi-Suomen erikoisuuksia, joita vaalitaan. Missään muualla ei ole näin paljon höyrylaivoja yksityisomistuksessa. Yli sata vuotta vanhoja laivoja on myös reittiliikenteessä.

Toukokuussa 2018 tuli kuluneeksi tasan 110 vuotta, kun höyrylaiva Tarjanne aloitti reittiliikenteen Tampereelta Virroille. Tarjanne on maailman vanhin säännöllisessä reittiliikenteessä oleva höyrylaiva.

Matkanteko on leppoisaa höyrylaiva Tarjanteella. Tampereelta hypätään Näsijärven rannalta kyytiin ja sitten matka kulkee sata kilometriä pohjoiseen Virroille Muroleen kanavan kautta. Aikaa on runsaasti katsella järvimaisemia ja syödä hyvin laivan ravintolassa.

”Monet haluavat viettää ainakin kerran kesässä kokonaisen päivän laivassa keskellä Järvi-Suomea.” sanoo Hopealinjat Oy:n toimitusjohtaja Mari Vuorinen.

Vuoriselle Tarjanteen kannelta avautuvat maisemat ovat tuttuja jo lapsuudesta.

”Olen koko ikäni asunut Tampereella kahden ison järven välissä. Appiukkoni omisti sisävesilaivayhtiön Pyhäjärvellä.”

Hopealinja liikennöi kuutta laivaa, joista yksi on höyrylaiva Tarjanne. Muut laivat seilaavat Pyhäjärvellä Tampereelta Hämeenlinnaan.

”Vesi elementtinä on minulle rauhoittava. Voin katsella vettä loputtomiin ja mieli rauhoittuu. Näsijärvellä voi kokea aavan maiseman ja rauhoittavan tunnelman. Tarjanteen reitillä on myös todella kauniita kapeikkoja.”

Noin 30-metrinen ja kaksikantinen höyrylaiva Tarjanne liikennöi Runoilijan tiellä Tampereen ja Virtain välillä ja kuljettaa vuosittain noin 7 000 matkustajaa.

Matkaajalla on mahdollisuus hypätä pois Ruovedellä, Muroleeen kanavan kohdalla tai Virroille. Laiva jää satamaan illalla Virroilla ja lähtee takaisin Tampereelle seuraavana päivänä. Se liikennöi reittiä kesäaikana kaksi kertaa viikossa.

Tarjanteen reittiä on vaalittu. Reitin varrella olevat kaksi satamaa, Ruovesi ja Virrat ovat satsanneet satama-alueisiinsa. Satamissa on hyvät palvelut ja yöpymismahdollisuus.

”Turistit usein ihmettelevät vesistön puhtautta. He yllättyvät, miten nopeasti kaupungista päästään toisenlaiseen maailmaan, jossa eteen aukeaa puhdas vesistö ja hiljaisuus. ”

Meno on lähes äänetöntä höyrylaivan kannella.

”Höyrylaivan hiljaisuudessa nautitaan puhtaasta lähiruoasta. Tarjolla on Näsijärven kalaa ja reitillä olevien satamien tarjoamia herkkuja. Lähiruokakulttuuri on meille tärkeää.”

 

Dokumenttielokuvien tekijä Mikko Keinonen asuu Heinäveden vesireitin varrella, joka on ollut perinteinen höyrylaivojen kulkema väylä. Reitin varrellla on kuusi sulkukanavaa. Toinen vaihtoehtoinen reitti, joka yhdistää Saimaan Kallaveteen, kulkee Varkauden kautta. Keinonen kuvasi höyrylaivaregattaa matkalla Rantasalmesta Varkauteen Saimaan Haukivedellä. ”Höyrylaivalla matkustaminen on lähes äänetöntä, kun ollaan kannella. Videolla on autenttista äänimaisemaa. Mitään ei ole lisätty. Höyryä tulee, mutta meno on käsittämättömän hiljaista”, Keinonen sanoo.

Valtavat vesistöreitit

Saimaa on yksi maailman sokkeloimmista järvistä.

Järvi-Suomen alueella automatkat kestävät. Siihen on luonnollinen selitys. Isojen järvien kiertäminen vie aikaa. Suhteessa pinta-alaan suhteutettuna Suomessa on eniten järviä ja saaria maailmassa: järviä on 187 000 ja saaria 180 000. Järvi-Suomessa, joka kattaa Suomen pinta-alasta neljänneksen, järvien osuus voi olla paikoitellen jopa puolet pinta-alasta.

Jääkauden jälkeen Järvi-Suomeen syntyi kolme isoa vesistöaluetta. Suomessa vesireitit ovat pitkään olleet luonnollisia kulkuväyliä. 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa rakennettiin paljon kanavia. Suomen metsäteollisuus tarvitsi lisää kulkuväyliä. Vesiliikenneyhteyksiä parannettiin kanavien lisäksi ruoppauksilla. Höyrylaivat soveltuivat erinomaisesti sisävesien ahtaille ja sokkeloisille reiteille.

Höyrylaiva Saimaa Karvion kanavassa. Heinäveden reitin kuusi kanavaa rakennettiin 1800-ja 1900-lukujen vaihteessa.

Vesiyhteydet ovat myös olleet maantieyhteyksiä parempia aina 1900-luvun alkupuolelle saakka. Järveltä toiselle voi edelleenkin kulkea jokien, salmien ja kanavien kautta. Järvi-Suomen kolmella vesistöalueella pystyy kulkemaan veneellä useita satoja kilometrejä yhteen suuntaan. Päijänteen ja Saimaan vesistöä erottaa vain muutaman kilometrin kannas. Veneen voi vetää kuljetuspalvelulla kannaksen yli.

”Vesistöt olleet ainoa tapa liikkua paikasta toiseen. Nykyään ajatellaan, että vesistöt erottavat ja hankaloittavat liikennettä. Minun mielestäni vesistöt yhdistävät”, sanoo Mari Vuorinen.

Suomen höyrypursiseuran puheenjohtaja Taisto Nevalainen viettää joka kesä lähes kuukauden höyrylaivalla Saimaalla.

”Puhtaat vedet, maisemat ja valoisat kesäyöt ovat aika ainutlaatuinen yhdistelmä,” sanoo Nevalainen. Nevalainen on osaomistajana vanhassa, perinnelaivarekisterissä olevassa höyryhinaajassa. Hän teki työuransa metsäteollisuudessa, joten Saimaan vesistöväylät ovat hänelle tuttuja. Sisävesilaivat ja hinaajat ovat olleet metsäteollisuudelle tärkeitä. Saimaan järvialueella on edelleen aktiivinen rahtiliikenne ja väylistä pidetään hyvää huolta. Nevalainen on aina liikkunut vesillä.

Yli satavuotiaat höyrylaivat ovat edelleenkin reitti-liikenteessä ja yksitysomistuksessa. Höyrylaivoja Saimaan Puumalassa.

Nevalaisen höyrylaivalla on liikuttu joka puolella Saimaata, joka on yksi maailman sokkeloisimmista järvi-alueista. Saaria on yli 13 000 ja rantaviivaa yli 14 000 kilometriä. Maantiede tekee höyrylaivaharrastuksesta sopivan haasteellista.

”Matalat vedet, kapeat väylät ja poikkeuksellinen sokkeloisuus tekevät Suomen sisävesistä haastavia kulkuväyliä. Jos joku haluaa treenata navigointia, Saimaa hyvä siihen.”

Oman puuhansa vaatii myös höyrylaivan konehuone.

”Höyrykattilan ja paineastioiden tarkkaileminen ja säätäminen ovat tiukkaa teknistä puuhaa.”

Höyrykone ei ole moottori. Ilmassa ei ole dieselin katkua vaan palavan koivuhalon tuoksua. Puuta käytetään suomalaisilla höyrylaivoissa enemmän kuin hiiltä.

Höyrylaivareittiliikennettä ei ole kuin Suomessa ja Ruotsissa. Kuopion satama.

Taisto Nevalainen uskoo, että höyrylaivat eivät lähde vielä pitkää aikaan Järvi-Suomesta.

”Höyrylaivat ovat museolaivoja, jotka ovat säilyneet Suomessa suhteellisen hyvin. Suomalaisilla on paras asiantuntemus niiden ylläpidossa ja huoltamisessa. Uskon, että ovat vielä seuraavat 100 vuotta hyvässä kunnossa.”

Ari Turunen (10.5.2018), Uptopoint

 

Laivareitit Järvi-Suomessa

 

Näsijärvi ja Pyhäjärvi

Hämeenlinnasta voi nousta kyytiin ja matkustaa Pyhäjärveä pitkin Tampereelle. Seuraavana päivänä voi lähteä Tampereen Näsijärveä pitkin höyrylaiva Tarjanteella Virroille, yöpyä siellä ja palata seuraavana päivänä takaisin.

Runoilijan tien laivareitillä on maisemia, jotka ovat inspiroineet monia Suomen taiteilijoita. S/s Tarjanne (1908) liikennöi 5.6.-10.8. Tampereen ja Hämeenlinnan välillä on reittiliikenne 28.6.-25.8.

https://www.hopealinjat.fi

 

 

 

Saimaan alue

 

Lappeenrannasta pääsee laivalla 150 kilometrin pituista reittiä Savonlinnaan. Sieltä lähtee Heinäveden reitti Kuopioon. Kuopion ja Savonlinnan väliä voi kulkea myös Leppävirran reittiä pitkin. Molempien reittien pituus on n. 90 klometriä.

Lappeenrannasta on mahdollista risteillä Kuopioon saakka entisellä höyrylaivalla m/s Puijolla (1914) kahden päivän risteilyllä 28.6.- 29.6.6. ja 9.8. – 10.8. Väliyö Savonlinnassa joko laivalla tai hotellissa.

Heinäveden reitti yhdistää toisiinsa Kallaveden ja Haukiveden. Heinäveden reitti kulkee Kuopiosta Savonlinnaan neljän kanavan (Karvio, Kerma, Vihovuonne, Pilppa) kautta. M/s Puijo liikennöi väliä heinäkuussa kolme kertaa viikossa. Kesäkuussa ja elokuussa laiva risteilee myös Leppävirran ja Varkauden reitillä sekä Saimaalla Puumalaan ja Lappeenrantaan. Leppävirran reitin varrella ovat TaipaleenKonnuksen ja Naapuskosken sulkukanavat.

 

http://www.mspuijo.fi/etusivu

 

 

S/s Punkaharju (1905) kulkee Savonlinnan ja Punkaharjun väliä. Matka kestää 2,5 tuntia

 

http://www.vipcruise.info

 

Päijänteen alue

 

Suomi-laiva (1906) Jyväskylässä tekee risteilyä Päijänteellä. Jyväskylästä pääsee tavallista reittiliikennettä pitkin Äänekoskelle, Heinolaan ja Lahteen. Äänekoskelle kuljetaan Keitele-Päijänne – kanavan kautta. Reitti kulkee viiden kanavan kautta ja kestää 4, 5 tuntia. Matka Lahteen kestää Vääksyn kanavan kautta 9 tuntia ja Lahdesta Heinolaan Kalkkisten kanavan kautta 4,5 tuntia. Reittiliikennettä on kesäkuusta heinäkuuhun.

https://www.paijanne-risteilythilden.fi/yhteystiedot/laivaesittely/

 

Oulujärvi

 

S/s Kouta (1920) on maailman pohjoisin sisävesihöyrylaiva Oulujärvellä. Kouta risteilee Oulujärvellä heinäkuussa.

https://www.oulujarviristeilyt.fi/

 

Suomen höyrypursiseura

http://www.steamship.fi