Eräretki esihistoriaan

Järvi-Suomen luonto tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden yhdistää eräretkeily esi-historialliseen kulttuuriin. Pohjoismaiden laajimmat kalliomaalauspaikat ovat Saraakallio Laukassa ja Astuvansalmi Ristiinassa.

Kivikaudella Suomen alueella asuneet ihmiset viettivät liikkuvaa elämää. He kulkivat vesireittejä pitkin, metsästivät ja kalastivat. Matkaa tehtiin kanooteilla ja talvisin suksilla ja koiravaljakoilla jäitä pitkin. Vesireiteiltä toiselle siirryttiin vetämällä kanootit vesistöjä erottavien kannasten yli. Usein näiden reittien risteyspaikoille oli maalattu kalliomaalauksia.

“Noin 7000 tuhatta vuotta sitten kivikautiset metsästäjä-keräilijät alkoivat maalata sileisiin pystykallioihin kuvia punamullalla. Samaan kallioon on saatettu maalata satojen tai jopa tuhansien vuosien ajan”, sanoo arkeologi Ilari Aalto Turun yliopistosta.

”Kivikautinen ihminen saattoi siis katsella maalausta, joka oli hänen silmissään jo muinainen.”

Konniveden Haukkavuoren kalliomaalauksessa kauniisti esitetty hirvi.

Aalto on tutkimusten ohessa kirjoittanut kaksi kulttuurihistoriallista “matkakirjaa”,  joissa hän elävöittää entisajan ihmisten elinympäristöä ja arkea viemällä lukijan tapahtumapaikoille ympäri Suomea. Ensimmäinen kirjoista käsitteli keskiaikaa, toinen muinaisjäännöksiä.

Kun kalliomaalauksia maalattiin Suomen alueella muualla Euroopassa oli jo maanviljelyä ja eläintenhoitoa. Järvi-Suomessa oli pitkälle kehittynyt metsästys – ja kalastuskulttuuri.

“Tällä asui vain tuhansia ihmisiä. Silloin elettiin metsästyksen ja kalastuksen kulta-aikaa”,  sanoo Aalto.

Riistan perässä kuljettiin usein kalliomaalauksilla merkittyjä vesireittejä pitkin.

“Metsät ovat olleet vaikeakulkuisia ja vesireitit ovat olleet normaaleja kulkuväyliä”, sanoo Aalto.

Talvella on liikuttu samoja reittejä rekivaljakoilla jäätä pitkin. Aallon mukaan Suomenpystykorva muistuttaa koiraa, joka oli kivikautisen ihmisen metsästys- ja rekikoira. Pohjoiset pystykorvarodut, kuten samojedi, siperianhusky ja alaskanmalamuutti ovat nykyään käytetyimpiä rekikoiria. Suomenpystykorva on geneettisen aineiston perusteella alkukantainen rotu, johon ei ole sekoittunut muita rotuja, mikä on harvinaista.

“Jalaksia on löytynyt Suomesta suhteellisen paljon siihen nähden, että orgaaninen aines säilyy vuosituhansia vain poikkeuksellisissa oloissa. Näyttäisi tosiaan siltä, että valjakot ovat olleet yleinen liikkumistapa, ja niillä tarpeellinen tavara on myös kulkenut mukana. Nykyvaljakolla on mahdollista liikkua tuo 100 km päivässä maastossa. Kivikautisella valjakolla päivämatkat järvien jäillä ovat varmaankin jääneet lyhyemmiksi, ehkä noin 60-70 km päivässä.”

Aallon mukaan talvi on itse asiassa hyvää aikaa ihastella kalliomaalauksia.

“Maalaukset näkyvät yleensä parhaiten talven pikkupakkasilla. Kosteus, valo ja lämpötila vaikuttavat kaikki maalausten näkymiseen. Oikeiden olosuhteiden löytäminen on melkein salatiedettä. Jotkin maalaukset eivät yleensä näy ollenkaan, mutta oikeissa oloissa ne saattavatkin erottua selvästi. Pääsääntöisesti kuiva talvi-ilma tuo maalaukset kuitenkin parhaiten esiin.”

Kalliomaalauksia kansallispuistoissa

Koloveden kansallispuistossa voi vuokrata kanootin ja meloa kalliomaalauspaikoille. Ukonvuoren kalliomaalauspaikalle pääsee puolessa tunnissa venerannasta, josta kanootin voi hakea.

Monia maalauksia pääsee edelleenkin helpoiten katsomaan kanooteilla ja talvisin suksilla. Lähes autenttisen oloisen vaellusmatkan muinaisuuteen voi tehdä mm. Nuuksion, Hossan, Repoveden, Etelä-Konneveden ja Koloveden kansallispuistoissa, joissa on kalliomaalauksia. Suomussalmen Hossan kallioseinämässä on 61 erillistä maalausta, joista erikoisimpia ovat karhuntassut ja sisiliskomaiset kuviot sekä ihmishahmot, joilla on kolmiomainen pää.

Hiljaisen ja jääkauden muokkaaman järviluonnon keskellä pystyy hyvin eläytymään kivikautisen ihmisen maailmaan. Yksi tällainen paikka on Suur-Saimaaseen kuuluva Kolovesi, jonka sokkeloisten lahtien kallioseinämissä on kolme maalauspaikkaa. Ukonvuoren jyrkässä seinämässä on kätensä ylöspäin kohottava ihmishahmo. Puiston pohjoisosassa Vierunvuoressa on kuvattu ihminen ja hirvi. Havukkavuoressa Käköveden suulla on ihmishahmoja ja hirvielämiä. Parhaiten maalauksia pääsee katsomaan meloen. Näin maalauksille tultiin jo 5000 vuotta sitten. Maisemakin on sama; ainoastaan vedenpinta on laskenut useita metrejä.

Kolovesi on tyypillistä jääkauden muokkaamaa Järvi-Suomen maisemaa. Mannerjään virtaus jätti Järvi-Suomen maastoon rikkonaisia ja sokkeloisia vesistöjä, valtavasti saaria, harjuja ja niemiä. Jääkautinen muisto on myös Kolovedellä asuva Euroopan ainoa sisävesihylje, Saimaannorppa.

Saimaannorppa jäi eristyksiin viimeisimmän jääkauden jälkeisen maankohoamisen seurauksena noin 8 000 vuotta sitten. Silloin yhteys Itämereen katkesi. Saimaannorppaa ei kalliomaalauksissa kuvata. Yleisimmät aiheet ovat ihminen, hirvieläimet, veneet ja kämmenkuvat.

Yli sata maalauspaikkaa Järvi-Suomessa

Järvi-Suomessa on eniten kivikautisia kalliomaalauksia Suomessa. Maalauspaikkoja on löytynyt Suomessa 140, joita Järvi-Suomen alueelta yli sata. Reilu puolet maalauksista on tehty muinaisiin saariin ja osa sijaitsee edelleen saarissa. Muut maalaukset sijaitsevat salmissa tai vesistöjen kulkureittien risteyskohdissa. Maalaukset maalattiin sellaisiin kalliomuodostelmiin, jotka näkyivät hyvin matkaajien meloessa tai liikkuessa koiravaljakoilla ohi.

Aalto uskoo, että maalauspaikat ja niissä pidetyt palvontamenot ovat olleet kivikauden ihmisille keino pitää yhteyttä esivanhempiin.

“Niitä tuskin onkaan tehty vain taiteen vuoksi, vaan niihin on kuvattu tärkeitä asioita. Kuvien maalaamisella on ehkä uskottu olevan maagisia vaikutuksia. Kalliomaalausten kuvat ovat maailmasta, jossa ihminen eli lähellä luontoa, ja jossa elämän mahdollisuudet riippuivat riistaeläimistä. Veneaiheet kertovat vesireittien tärkeydestä, mutta ehkä myös symbolisesta matkustamisesta. Tärkeä osa shamanismia on matkustaminen maailmojen välillä.”

Koska kalliomaalaukset ovat muinaisten vesireittien varrella, että ne ovat olleet hyviä kokoontumispaikkoja. Niitä käytettiin tuhansia vuosia palvonta- ja uhripaikkoina.

Suomen kalliomaalaukset keskittyvät Järvi-Suomen vesireittien varrelle.

Saraakalliossa Pohjoismaiden suurimmat kuvakentät

Yksi järvi-Suomen vanhimmista kulkureiteistä on Rautalammen reitti. Rautalammin reitti on ollut merkittävä vesiväylä jo esihistoriallisella ajalla. Reitin varrelta, kuten Konneveden rannoilta, on löytynyt kivikautisia asuinpaikkoja ja kalliomaalauksia. Reitti päättyy Laukaan Saraaveteen. Siellä on Saraakallio, jossa on pohjoismaiden suurimmat kivikautiset kuvakentät.

Saraakallio kalliomaalauskeskittymästä on tunnistettu noin 200 kuviota. Yksi Saraakallion kuvatuimpia maalauksia on hirvenpäällä koristeltu vene. Veneaiheita on kalliossa paljon, kuten hirviä, ihmisiä ja kämmenjälkiä.

Saraakallion hirvi.

Nykytietojen mukaan kallion maalaaminen alkoi 7000 vuotta sitten. Saraakallio oli merkittävä vesireittien kohtaamispaikka. Yli 6000 vuotta sitten merkittävä osa nykyistä Järvi-Suomea eli Päijänne, Kallavesi ja Suur-Saimaa olivat samaa järveä. Vedenpinta oli nykyistä paljon korkeammalla. Saraakallio oli tuolloin saari, jonka ohitse kulki venereitti Suomen kahden suurimman järven, Päijänteen ja Suur-Saimaan välillä. Saraakalliolta lähti myös reitti pohjoiseen, Itämerelle. Saaren keskellä kohosi kukkula, jota kutsutaan Ahvenpyhäksi. Ahvenpyhä näkyy pitkälle ympäröiville järvenselille.

Astuvansalmen palvontapaikka

Astuvansalmi Saimalla Ristiinassa on Saraakallion veroinen muinainen palvontapaikka. Kun vedenpinta oli aiemmin huomattavasti korkeammalla Astuvansalmen kallio on mystinen näky. Kaukaa katsottuna näyttää, että kalliossa olisi ihmisen kasvot. Näkikö kivikautinen ihminen vedenpinnan yläpuolelle kurottuvan ihmisen pään?

“Kun Astuvansalmen kallio ilmestyy näkyviin veneestä katsottuna ei ihme, että se on kiinnittänyt kivikauden ihmisten huomion jo 4 000–5 000 vuotta sitten”, Ilari Aalto sanoo.

“Kallio on poikkeuksellisen muotoinen. Etenkin järven selältä tai talvella jäältä kallion näkee koko komeudessaan. Jos on yhtään mielikuvitusta, voi kallion oikeanpuoleisessa profiilissa erottaa raukeat ihmiskasvot. Ikään kuin kalliojumala tarkkailisi maalauksille saapujaa”,  Aalto kuvailee.

Astuvansalmen kalliohin on maalattu 65 kuvaa, joista useimmat esittävät ihmisiä tai hirviä. Maalauksissa näkyy myös shamaanihahmoja. Yksi tunnetuimpia on mahdollinen naishahmo jousipyssyn kanssa. Muitakin tulkintoja maalauksesta on esitetty.

Astuvansalmen kallioseinämä Ismo Luukkosen kuvankäsittelyn jälkeen.

Muinaisuus eloon digitaalisella kuvakäsittelyllä

Ismo Luukkonen on ammattikuvaaja , joka on kuvannut kaikki 140 kalliomaalauspaikkaa Suomessa. Hänen sivuistollaan on esitelty valtaosa näistä paikoista. Luukkonen esittelee alkuperäisen maalauksen ja digitaalisesti ”vahvistetun” version, jolloin maalaukset tulevat paremmin esille. Käsittelemättömät kuvat tulevat esiin, kun vie osoittimen kuvan päälle. 

“Aloitin kalliomaalausten kuvaamisen vuonna 1994. Opiskelin valokuvausta ja suomalaiset kalliomaalaukset oli hyvä lopputyöaihe. Kun kävin Saraakalliolla ja Astuvansalmella, yllätyin maisemien ja paikkojen vaikuttavuudesta..Tein valokuvanäyttelyn aiheesta ja se poiki yhteydenottoja. Monet olivat kiinnostuneita, mitä kuvankäsittelyllä pystyy tekemään. Museoviraston EU-rahoitteisissa projekteissa pääsin sitten dokumentoimaan Suomen kalliomaalauksia.”

“Olen ollut aina kiinnostunut muinaisuudesta. Nyt kiinnostukseni kohteet ovat laajentununeet myös muihin pohjoisiin kalliomaalauspaikkoihin: Ruotsiin, Norjaan ja Venäjälle. Pohjoinen kalliotaide on aihepiiriltään samanlaista: kaikkialla kuvataan hirviä, ihmisiä ja eläimiä. Muttta toisin kuin Suomessa, muualla löytyy myös metsästyskuvauksia ja kallioon hakattuja piirroksia.”

“Kuvasin ensin filmille, mutta nyt pelkästään digitaalisesti. Alusta saakka olen työstänyt kuvia ja niiden värejä kuvankäsittelyohjelmilla. Se tuo muinaisten kuvien yksityiskohdat esiin tarkemmin kuin pelkkä näköhavainto. Värimaailma lähtee aina siitä, mikä näkyy kalliossa, mutta punamullan punaista väriä ja sen kylläisyyttä vahvistan. Olennaista on kiinnittää huomiota värisävyyn ja punavärin tummuuteen. ”

Pyhänpään kalliomaalaus Päijänteellä. Ismo Luukkonen on korostanut punaväriä.

“104 paikassa on tunnistettavia kuvia. Talvi on paras paikka maalauksiin tutustumiseen, kun paikoille pääsee jäätä pitkin. Vääjäämättä näissä paikoissa, jotka ovat usein syrjässä asutuksesta, tulee helposti mieleen muinaisuuden ja nykyisyyden kohtaaminen. Tähän tunnelmaan pääsen helposti, kun olen kalliomaalauspaikalla yksin. ”

Ari Turunen (11.12.2017), Uptopoint

 

Koiravaljakoilla muinaisessa maisemassa

Saraakallion lähellä oleva Varjolan tila järjestää tilauksesta veneajeluja Saraakalliolle. Varjolan ja Rantapirtin tilat järjestävät myös koiravaljakkoajeluja. Saraakalliolle ei tosin voida mennä jäitä pitkin talvella virtausten takia.

“Meillä vetokoirana on siperianhusky, joka on arktinen ja tuhansia vuosia vanha pystykorvarotu. Vetäminen perustuu koirilla riistaviettiin. 10% siperianhuskyn yksilöistä on kokonaan tai osittain sinisilmäisiä, mikä kertoo sukuluisuussuhteesta suteen,” kertoo Rantapirtin tilan koiravaljakkoajeluja järjestävä Timo Niinimäki.

Niinimäen mukaan husky on erittäin kestävä vetokoira, joka on parhaimmillaan 20 asteen pakkasessa.

“Hetkellisesti vauhti voi tuntua hurjalta, kun lähdetään taukopaikalta. Helposti saavutetaan 35 km:n tuntinopeus. Pitkillä safareilla kuski väsyy muutamassa tunnissa nopeammin kun koirat.”

http://www.varjola.com

http://www.kp-rantapirtti.fi

visitlaukaa.fi/nahtavyydet/saraakallion-kalliomaalaukset/

“Maalaukset näkyvät yleensä parhaiten talven pikkupakkasilla. Kosteus, valo ja lämpötila vaikuttavat kaikki maalausten näkymiseen. ”

Melomalla ja veneellä

Saimaa Holiday Oravi vuokraa Koloveden kansallispuistossa kanootteja, joilla pääsee tutustumaan Koloveden kalliomaalauksiin.

http://oravivillage.com/fi/Kolovesi

http://www.luontoon.fi/kolovesi

Astuvansalmen maalauksille on opastettu polku tien 4323 varrelta. Astuvansalmelle tehdään kesäisin myös laivaretkiä.

https://www.visitmikkeli.fi/astuvansalmi-risteilyt

https://atena.fi/matka-muinaiseen-suomeen

Ismo Luukkosen kuvia

http://www.ismoluukkonen.net/kalliotaide/suomi/index.html