Asuntoveneellä järviluontoon

Asuntovene on hyvä ratkaisu, jos haluaa nauttia Järvi-Suomen luonnosta ja hiljaisuudesta. Jyväskylässä voi vuokrata veneen, kulkea 200 kilometriä pohjoiseen tai etelään ja pulahtaa saunan jälkeen vaikka keskelle järveä.

Jyväskylässä toimiva Houseboat vuokraa eri kokoisia asuntoveneitä, jotka ovat alati erilaisia järvimaisemia tarjoavia uivia sviittejä. Asiakkaalle pidetään ennen vesille lähtöä kipparikurssi, jossa opetetaan käytännössä veneen ohjaaminen, navigointi ja turvallisuusvälineiden käyttö. Sitten on aika tutustua Päijänteeseen ja sitä ympäröiviin vesireitteihin. Vastaavanlaista veneilypalvelua ei ole muualla Suomessa.

Veneen vuokraaja saa tabletin käyttöönsä, jonka navigointijärjestelmä kertoo reitit, syvyydet ja karikot. Veneen ruoriin voi asettua Suomessa kuka tahansa yli 15 vuotta kun kyseessä on alle 12 metrin vene.

”Suomessa on valtavasti vesistöjä. Siksi asuntovene sopii hyvin Suomeen. Se antaa mahdollisuuden paeta arjen kiireitä suomalaiseen järvimaisemaan ja kulkemisen vapauteen. Osa vuokraa veneen kelluvaksi sviitiksi ja ihaileee vain järvimaisemaa,” kertoo Houseboatin kehitysjohtaja Krista Karhunen.

Pienin asuntovene on neljälle, suurin 12 hengelle.

Houseboatin asuntoveneissä järvimaisema on aina läsnä. Veneissä on isot ikkunat. Jokaisessa veneessä on etu- ja takakansi. Keskikokoisissa ja suurissa mveneissä keskikokoisessa on kattoterassi. Kaikissa veneissä on sauna, josta pääsee suoraan uimaan. Osassa on jopa vesiliukumäki.

Ei ole sattumaa, että Houseboat aloitti toimintansa juuri Kymen vesistön pääjärvellä, Päijänteellä.

”Olen asunut Päijänteen rannoilla koko ikäni,” Karhunen kertoo. ”Jo lapsesta olen liikkunut täällä veneellä. Kun oli pieni, perheemme etsi usein oman rauhaisen venesataman lukuisten saarten joukosta. Aina löysimme ‘oman’ saaren. Päijänne on minulle edelleenkin rauhoittava paikka. Täällä saa olla omassa rauhassa, mutta löytyy myös tarvittaessa paikkoja, joissa on ihmisiä.”

Päijänteellä löytyy rauhallisia saaria yhteensä 1886. Hiljaisuus ja ja puhdas järviluonto kiinnostavat myös turisteja.

”Saksalaiset arvostavat esimerkiksi sitä, että saavat vapaasti liikkua metsissä ja saavat jäädä vapaasti ankkuriin. Kaikkialla Euroopassa se ei ole itsestäänselvyys.”

Houseboat antaa vuokraajien käyttöön suosittelukartan mistä löytyy rakentamattomia ja asumattomia luontokohteita, jonne veneen voi viedä.

”Asiakkaat parkkeeraavat veneen johonkin kauniiseen paikkaan ja nauttvat järviluonnosta ja hiljaisuudesta. Yleensä matkaa taitetaan vain muutama tunti päivässä. Usein ollaan ankkurissa muutaman päivän,” Karhunen kertoo.

Kirkasvetistä hiljaisuutta

Keiteleen rannalla juhannusaamuna

Päijänne ja sitä ympäröivät vesireitit ja järvet tarjoavat paljon vaihtelevia maisemia. Järvialueelle ovat tyypillisiä jääkaudelta peräisin olevat korkeat ja jyrkät kalliot. Keiteleen kanavaa pitkin pääsee pohjoisessa Keiteleelle ja sieltä Viitasaaren ja Rautalammin reiteille. Pohjoisen järvimaisema on karua. Pisimmät selät ovat kymmeniä kilometrejä. Keitele ja siihen kanavalle yhdistetty Konnevesi ovat kirkasvetisiä järviä, joiden vedenlaatu on erinomaista. Kalakannat ovat sen mukaisia. Päijänteeltä pääsee Vääksyn kanavaa pitkin Lahteen ja Kalkkisten kanavaa pitkin Ruotsalaiselle ja sieltä Konnivedelle. Molemmat järvet ovat Päijänteen tavoin vedenlaadultaan erinomaisessa tai hyvässä kunnossa.

Konnevesi on luonnontilaisen järvitaimenen tärkeimpiä elinalueita Järvi-Suomessa.

Koska vesi on näin puhdasta, Houseboatin asuntoveneiden käyttövesi filtteröidään suoraan järvestä.

”Monelle ulkomaalaiselle on ollut yllätys, kun kerromme, että veneessä ei ole vesitankkeja ollenkaan.”

Eteläisellä Päijänteellä veden laatu ja puhtaus on lähellä luonnontilaista. Asikkalanselältä, 25 metrin syvyydestä, otetaan vesi 120 kilometriä pitkää tunnelia pitkin Helsinkiin noin kolme kuutiometriä sekunnissa. Hyvää juomavettä miljoonalle ihmiselle riittää Päijänteestä, sillä kuutiomäärä vastaa vain prosenttia Kymijokeen kulkeutuvasta keskivirtaamasta.

Asuntoveneillä voi tehdä pitkiäkin matkoja Päijänteeseen kytkeytyvien kanavien kautta. Jyväskylästä pääsee 100 kilometria pohjoiseen aina Pielavedelle saakka yhdeksän kanavan kautta tai etelään 150 kilometrin päähän Lahteen. Lounaista reittiä pitkin pääsee Heinolan ohi Konnivedelle ja idässä Iisvedelle ja Suonenjoelle asti. Veneellä voi kulkea etelä-pohjoissuunnassa 400 kilometriä.

”Yhdellä tankillisella voidaan tehdä hyvin viikon reissu,” Karhunen sanoo.

Järvi-Suomessa eli Kokemäenjoen, Kymijoen ja Vuoksen vesistöalueella järvien osuus pinta-alasta on kolmannes, paikoitellen jopa 70%.

”Toiveissa on laajentaa toimintaa myös muihin vesistöihin,” Karhunen toteaa.

Saunasta suoraan keskelle järveä

Houseboatin asuntoveneet on tarkoitettu erityisesti rentoutumiseen. Kaikissa Houseboatin asuntoveneissä on puulämmitteinen neljän hengen sauna, josta pääsee vilvoittelemaan suoraan veneen terassille.

”Kokemus on ainutlaatuinen, koska harvassa asuntoveneessä on sauna. Täällä on myös järviluonto ympärillä. Takakannella voi vilvoitella ja kattoterassilla katsella maisemia. Saunasta pääsee hyppäämään suoraan järveen.”

Houseboat vuokraa veneitä vielä marraskuuhun asti. Syksyllä on oiva tilaisuus nauttia Järvi-Suomen ruskasta. Silloin on myös erinomaiset mahdollisuudet kalastaa. Viilentynyt vesi laittaaa kalat, kuten kuhan, liikkeelle.

Ari Turunen (1.9.2017), Uptopoint

 

 

Kymen vesistön ja Päijänteen venereitit

Päijänne on Kymijoen vesistön suurin järvi ja on tunnettu puhtaudestaan. Helsingin talousalue saa järvestä vetensä maailman pisimpiin kuuluvaa tunnelia pitkin. Vesijärven rannalta Lahdesta Pielavedellä sijaitsevaan Kymijoen vesistön pohjoiseen satamaan Laukkalaan on 400 kilometriä.

Jyväskylästä pohjoiseen eli Päijänteelta Keiteleelle kuljetaan 45 kilometrin reitti, jossa on neljä järveä ja viisi kanavasulkua (Keitele on Päijännettä 29 metri korkeammalla): Vaajakoski, Kuhankoski, Kuusaa, Kapeekoski, Paatela. Keiteleen ja 4,1 metriä alempana olevan Konneveden välillä on lähes kilometrin pituinen Neiturin kanava. Konnevesi on Rautalammin reitin keskusjärvi. Pohjois-Konnevedelle on yhteys Neiturin kanavan ja edelleen pohjoiseen Pielavedelle asti Kiesimän, Kerkonkosken, Kolun ja Säviän kanavien kautta. Kerkonkosken kanavan kautta pääsee myös Iisvedelle ja Suonenjoelle. Etelään johtaa Vääksyn kanava, joka vie Lahden Vesijärvelle. Kalkkisten kanavalta pääsee Päijänteeltä Ruotsalaiseen ja Konnivedelle. Kun Kimolan kanava avataan matkailukäyttöön vuonna 2019, Konnivedeltä pääsee Kuusankoskelle.

Houseboat (Bellamer Oy)

Bellamer Oy on vuonna 1991 toimintansa aloittanut jyväskyläläinen yritys. Se rakensi aiemmin purjeveneitä. Nyt se myy ja vuokraa asuntoveneitä Houseboat-tuotenimellä. Pienemmässä veneessä makuupaikkoja on neljälle ja suuressa kahdeksalle. Suuri vene on rekisteröity 12 henkilölle, joten päiväsaikaan kyydissä voi olla enemmän henkilöitä.

http://www.houseboat.fi

Vastaavanlaista veneilypalvelua ei ole muualla Suomessa.

Järvi-Suomen kanavat

Monet Järvi-Suomen kanavat toimivat itsepalveluperiaatteella. Köydestä vetämällä kanavasulut aukeavat. Houseboatin veneissä on kirjalliset ohjeet kanavien käytöstä. Kanavien aukioloajat löytyvät Liikenneviraston sivuilta:

www.liikennevirasto.fi/vesivaylat/kanavat

Jyväskylä ja Päijänne

Päijänne ja sitä ympäröivät järvet ovat kirkasvetisiä. Vedenlaatu on usein erinomaista.

http://visitjyvaskyla.fi

http://www.visitpaijanne.fi

Päijänteen kansallispuisto

Jääkauden muovaama Pulkkilanharju on osa Päijänteen kansallispuistoa.

Järvi-Suomen harjut muodostavat ainutlaatuisia saarten ja niemien maisemakokonaisuuksia. Yksi tällainen on jääkauden muokkaama Pulkkilanharju ja sen pohjoispuolella oleva yksi Suomen suurimpia harjusaaria, Kelvenne. Molemmat sijaitsevat 14 neliökilometrin laajuisessa Päijänteen kansallispuistossa eteläisellä Päijänteellä. Puistoon kuuluu reilu 50 harjusaarta ja luotoa. Harjuisilla saarilla on hiekkarantoja ja suojaisia luonnonsatamia veneilijöille. Kelventeen läpi kulkee 9 km pituinen harju. Harjua pitkin menee luontopolku. Kansallispuistossa on 17 tulentekopaikkaa.

http://www.luontoon.fi/paijanne

Leivonmäen kansallispuisto

Veneellä pääsee Päijänteen Rutalahteen, josta on muutaman kilometrin patikointi Rutajoen vartta pitkin Leivonmäen kansallispuistoon. Reitin varrella on lampia ja soita. Kirkasvetinen Rutajoki koskineen on yksi tärkeimmistä järvitaimenen lisääntymisjoista Pohjois-Päijänteellä. 30 neliökilometrin laajuisen Puiston pohjoisosassa on laaja yhtenäinen ja kumpuileva metsäalue. Etelässä on Keski-Suomen merkittävin luonnontilainen avosuo. Kansallispuistossa on 28 km merkittyjä polkuja.

http://www.luontoon.fi/leivonmaki

Etelä-Konneveden kansallispuisto

Eteläinen Konnevesi on Rautalammin reitin keskusjärvi, jonka vesi on erittäin puhdasta ja kirkasta. Suurilla järvenselillä elää paljon selkävesilinnustoa. Vuonna 2014 sen itäosaan perustettiin Etelä-Konneveden kansallispuisto. 15 neiökilometrin suuruisessa puistossa on sokkeloista saaristoa, repaleista rantaviivaa, pitkiä lahtia ja isoja järvenselkiä. Pystysuorat kallionseinämät ovat jääkauden muokkaamaa maisemaan. Konneveden itärannalla maasto on jyrkkää ja kallioista. Etelä-Konnevesi on luonnontilaisen järvitaimenen tärkeimpiä elinalueita Etelä-Suomessa.

http://www.luontoon.fi/etela-konnevesi

 

Artikkeli on osa Visit Finlandin ja yhteistyökumppaneiden luontoa ja hyvinvointia käsittelevää julkaisusarjaa. Lisätietoja: Kiti Häkkinen, ohjelmapäällikkö, Visit Finland, puh. 050 453 4720, kiti.hakkinen@visitfinland.com