Ruokaa suoraan villistä luonnosta

Villinä kasvaneet luonnontuotteet ovat haluttuja kaikkialla maailmassa. YK:n ja FAO:n tilastojen mukaan näitä tuotteita myydään vuosittain miljardien eurojen arvosta.

Luonnonmukaisuus on kasvava trendi. Allergiat lisääntyvät ja kemikaalien riskit tiedostetaan. Kuluttajat haluavat turvallisia raaka-aineita niin ruokapöytään kuin kylpyhuoneeseen.

Suomalaisten luonnonantimien ehdoton valtti on puhtaus. Maaperässä on erittäin vähän torjunta-aineita ja ilma sekä vedet ovat puhtaudessa maailman kärkiluokkaa. ”Villiruoka on meille suomalaisille tuttua. Metsästä ja järvistä saatua ruokaa on käytetty ikiajat”, toteaa ELO-säätiön johtaja Seija Kurunmäki.

ELO-säätiö edistää suomalaista ruokakulttuuria ja ruokamatkailua. Säätiö järjestää ravintola-alan kilpailuja sekä vastaa Bocuse d’Or- kokkikilpailujen Suomen joukkueesta. Viime vuosina säätiö on ollut kiinnostunut suomalaisen villiruoan hyödyntämisestä. Suomalaisella villiruoalla tarkoitetaan villiyrttejä ja -vihanneksia, kaloja, marjoja, sieniä, riistaa.

Ennen ELO-säätiöön siirtymistään Seija Kurunmäki ehti työskennellä pitkään elintarviketeollisuudessa. Hän uskoo, että ruokamatkailu villiin luontoon on kasvava trendi. Nyt halutaan palata ruoan alkulähteille.

”Suomeen on syntynyt villiruokabuumi, jota tukee suomalaisten erittäin vahva suhde luontoon. Suomalaisille ruoan hakeminen metsästä on itsestäänselvyys. Jokamiehenoikeus antaa tähän mahdollisuuden. Ulkomaalaiset kokit ovat olleet yllättyneitä, että yrttejä ja marjoja voi poimia lähes missä vain”, Kurunmäki kertoo.

ELO-säätiö on ollut organisoimassa koulutusta, jossa opetetaan ammattikokeille villiruokakulttuuria. Koulutus on maailman ensimmäinen laatuaan. Kokkien leikkuulaudoille tuodaan villiä kalaa, sieniä, marjoja ja riistaa. Poikkeukselliseksi kurssin tekee se, että villiruoka on harvinaista ravintoloissa.

Huippuravintolat hankkivat villiruokaa

Seija Kurunmäen mukaan omasta luonnosta ja läheltä saadun ruoan arvostus on kasvanut. Villiruoka on osa tätä uutta innostusta. Suomessa vietetään kesän alussa omaa villiyrttiviikkoa. Ensimmäiset silmut innostavat monia metsiin ”hortoilemaan”. Myös kausiluontoisuutta, neljää vuodenaikaa, osataan arvostaa aiempaa enemmän. Keväällä etsitään yrttejä, kesällä marjoja ja syksyllä sieniä.

”Suomi vilisee kuluttajille tarkoitettuja villiruokaretkiä. Villiruoasta on ilmestynyt Suomessa paljon keittokirjoja, mikä on lisännyt kiinnostusta sienestykseen ja marjastukseen. Myös huippuravintolat Helsingissä tarjoavat villiruokaa. Nykyään on ihan yleistä, että näiden ravintoloiden kokit ovat käyneet aamulla poimimassa villiyrttejä.”

Suomen puhtaissa järvissä riittää myös kalaa ja metsissä riistaa. ”Suomessa ei ole maksullisia metsästysseuroja. Metsästys on ollut harrastuksena helposti tavallisten kansalaisten ulottuvilla. Luvanvaraisen metsästyskortin lunastaa Suomessa vuosittain noin 300 000 ihmtä. Se on väkilukuun suhteutettuna suuri määrä.”

Suomessa maailman suurin luomukeruuala

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin mukaan Suomessa on eniten maailmassa sertifioitua luomukeruualaa, noin 11,6 miljoonaa hehtaaria. Se on 30% maailman kaikesta luomukeruualasta ja lähes 38% Suomen maapinta-alasta. Lapin metsistä ja soista 99% on mukana luomusertifioinnissa. Luomuinstituutin mukaan koko Suomen maapinta-alasta olisi mahdollista sertifioida luomuun peräti 87%.

Luomukeruualue tarkoittaa, että siellä ei ole käytetty kemiallisia lannoitteita tai torjunta-aineita kolmena edellisvuonna. Luomukeruualueen todentamista valvovat ELY-keskukset ja Suomen Metsäkeskus. Luomukeruualueelta poimitut villimarjat on nyt voitu sertifioida luomuksi eli voidaan puhua luomuvillimarjoista. Luomumustikkaa saatiin vuonna 2014 yli kolme miljoonaa kiloa ja luomuhillaa lähes 90 000 kiloa.

Tutkimusten mukaan suomalaisten luonnonmarjojen elintarviketurvallisuus on huippuluokkaa myös jalostamattomissa marjoissa. Tällaisten luonnonmarjojen nauttiminen ilman kuumennuskäsittelyä on maailmanlaajuisesti poikkeuksellista.

”Viime aikoina on saatu runsaasti tutkittua tietoa siitä, että metsässä kulkeminen lisää terveyttä ja hyvinvointia. Suomalaisessa metsässä liikkuminen ja luonnon antimien poimiminen on oiva tapa matkailla”, Seija Kurunmäki toteaa.

Ari Turunen (6.3.2017), Uptopoint

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

ELO-säätiö

ELO-säätiö eli Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö kokoaa suomalaisen ruokakulttuurin tekijät, näkijät ja resurssit saman pöydän ääreen. Säätiö tekee monipuolista yhteistyötä, jolla lisätään suomalaisen ruokakulttuurin kiinnostavuutta. Tärkeimpiä toimintamuotoja alusta alkaen, eli vuodesta 2009 lähtien olivat kansainvälinen Bocuse d’Or -kokkien maailmanmestaruuskilpailu, kansalliset Vuoden Kokki ja Vuoden Tarjoilija -kilpailut. www.elo-saatio.fi

”Villiruoka on meille suomalaisille tuttua. Metsästä ja järvistä saatua ruokaa on käytetty ikiajat.”

Luomuinstituutin mukaan koko Suomen maapinta-alasta olisi mahdollista sertifioida luomuun peräti 87%.

FinRelax-ohjelma, Visit Finland
www.visitfinland.com/finrelax

 

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna