Puhtautta ja hiljaisuutta

Terveyden ja hyvinvoinnin hakeminen luonnosta on maailmanlaajuinen megatrendi. Jatkuva kaupungistuminen saa monet ihmiset etsimään rauhaa, joka löydetään luonnosta. Luontomatkaajat arvostavat puhdasta luontoa, rakentamatonta maisemaa ja hiljaisuutta.

Luonnonvarakeskuksen professori Liisa Tyrväinen on tutkinut luontomatkailijoiden arvostuksia. Kasvava määrä matkailijoita on erityisen tarkkoja siitä, että luonto on puhdasta ja että heidän vierailunsa esimerkiksi kansallispuistoissa ei pilaa tai kuormita luontoa.

“Tämä on luontomatkailijoille erittäin tärkeä asia. Siksi tarvitaan tietyt kriteerit täyttäviä matkailupalveluja ja tuotteita, jotka kertovat, että luontokohdetta hoidetaan kestävällä tavalla.”

Suomen Metsähallitus on ollut edelläkävijä kestävän luontomatkailun mallin luomisessa. Jo vuonna 2004 luotiin kestävän matkailun periaatteet kansallispuistoissa toimiville yrittäjille.

“Yrittäjien täytyy käydä nämä periaatteet tarkasti läpi. Korkeatasoinen luontoarvojen suojelu ja matkailu on pystytty sovittamaan Suomen kansallispuistoissa ja valtion retkeilyalueilla hyvin yhteen.”

Metsähallitus tekee kaikkien kansallispuistoissa ja muillakin suojelu- ja retkeilyalueilla toimivien yritysten kanssa yhteistyösopimukset, joissa edellytetään sitoutumista kestävän luontomatkailun periaatteisiin. Yhteistyösopimuksessa todetaan myös, että yritykset vastaavat siitä, että niiden tarjoamat tuotteet ovat voimassa olevan lainsäädännön mukaisessa kunnossa.

Kaikille näille alueille on tehty luontomatkailusuunnitelmat. Alueilla saa liikkua pääasiassa lihasvoimin. Moottorikelkat ja mönkijät ovat kiellettyjä. Puhtaan luonnon ohella vaalitaan hiljaisuutta.

Euroopan hiljaisimpia maita

Jopa yli puolet Euroopan kaupunkialueista kärsii liikenteestä aiheutuvasta melusta, mikä vaikeuttaa oppimista ja nostaa verenpainetta. Maalman terveysjärjestö WHO:n mukaan jopa 40% eurooppalaista altistuu yli 55 desibelin melulle. Suomessa näin kovaan meluun altistuu 15%. Lentoliikenteen melulle altistuu vain puoli prosenttia suomalaisista.

Yli 55 desibelin melu on määritelty terveysvaikutusten riskirajaksi. Elimistömme ymmärtää kovan äänen varoitussignaalina ja aiheuttaa meissä stressireaktion. Kova melu lisää stressihormoneja ja nostaa verenpainetta. 55 desibeliä vastaa luokkahuoneen melutasoa.

Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) raportin mukaan Suomessa ja Ruotsissa oli vuonna 2014 Euroopan unionin maista eniten hiljaisia alueita ja vähiten meluisia alueita. Yli 80% Suomen pinta-alasta oli täysin tai suhteellisen hiljaisia alueita. Täysin hiljaisiksi luettuja alueita on Suomessa lähes 35 000 neliökilometriä. Tämä alue on suurempi kuin Belgia ja Luxemburg.

”Kun turisteilta kysyy, mitä he luontomatkailulta haluavat, päällimmäiseksi nousevat hiljaisuus ja rauha, puhdas luonto sekä kaunis ja rakentamaton maisema”, Tyrväinen korostaa.

Luonnonsuojelualuiden hyvällä suunnittelulla ja palveluilla voidaan näitä kokemuksia tarjota kaikille stressaantuneille kaupunkilaisille. Kun reitistöt ja palvelut on suunniteltu hyvin, voidaan ehkäistä kävijäruuhkia. Kävijät voidaan esimerkiksi ohjata kansallispuistoihin eri paikoista.

”Kansallispuistoissa voi kalastaa, lumikenkäillä tai vaikkapa meditoida rauhassa. Turisteille tarjottujen ohjattujen palveluiden kautta kaikki saavat halutessaan kokea puhdasta luontoa ja sen tarjoamaa rauhaa.”

Puhtaat vesistöt

Suomen pinta-alasta 10% on järviä, yli 30 000 neliökilometriä. Muualla Euroopassa ei ole järvillä näin suurta osuutta kokonaispinta-alasta. Lisäksi 80% Suomen järvien vesistä on laadultaan erinomaista tai hyvää. Tätä lukemaa Suomen ympäristökeskuksen limnologi Sari Mitikka pitää poikkeuksellisen hyvänä.

”Meillä on hurjan paljon hyvälaatuista pintavettä tässä maassa, runsaasti hyväkuntoisia isoja ja pieniä järviä.”

Suomen järvien veden laatu on myös poikkeuksellisen hyvä, jos tilannetta vertaa koko Eurooppaan. Euroopan ympäristökeskuksen vuonna 2015 julkaiseman raportin mukaan sisävesien (makean) veden laatu on kohentunut viime vuosina, mutta kuitenkin noin puolet Euroopan sisävesistä ei ole ekologisesti hyvässä tilassa.

Sari Mitikka tutkii Suomen vesistöjen tilaa ja raportoi veden laadun muutoksista. Järvialueen puhdistuminen teollisuuden ja asutuksen lähivesillä 1960-luvulta alkaen on ollut selvästi todettavissa.

Valtaosa yleisistä uimarannoista on Suomessa hyvässä kunnossa. Kunnan terveysviranomaiset valvovat niiden veden laatua Valviran ohjeiden mukaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos raportoi uimavesien kunnosta vuosittain Euroopan ympäristökeskukselle.

Pinta-alaltaan laajin erinomaisen veden alue Suomessa on Saimaa. Saimaa on Euroopan suurin järvialue. Missään muualla maailmassa ei ole yhtä paljon rantaviivaa (15 000 km) suhteessa pinta-alaan kuin Saimaan alueella. Saaria on enemmän kuin Indonesiassa (yli 14 000). Saimaan järvialueella on yli 3 000 kilometriä vesireittejä ja 70 vierasvenesatamaa.

Jopa puolet Saimaan alueen asukkaista kalastaa. Suur-Saimaassa ui noin 30 eri kalalajia, joista halutuimmat ovat alueen lohikalat, muikku ja taimen. Kaikki lohikalat viihtyvät vain kirkkaissa ja puhtaissa vesissä.

Euroopan alueet Euroopan ympäristökeskuksen EEA:n hiljaisuusindeksin (QSI) mukaan. Mitä vihreämpää, sitä hiljaisempaa. Suomessa ja Ruotsissa oli vuonna 2014 Euroopan unionin maista eniten hiljaisia alueita ja vähiten meluisia alueita. www.eea.europa.eu/publications/noise-in-europe-2014

Ari Turunen

Tallenna

Suomen pintavesien ekologinen tila vuonna 2013

Kartta: Suomen ympäristökeskus

80% Suomen järvien vesistä on laadultaan erinomaista tai hyvää

”Yli 80% Suomen pinta-alasta on luokiteltu täysin tai lähes hiljaiseksi alueeksi”

Metsähallitus
Metsähallituksen luontopalvelut vastaavat lähes koko Suomen luonnonsuojelualueista ja niiden luonto- ja kulttuuriympäristöjen hoidosta. Luontopalvelujen hoidossa ovat mm. Suomen kaikki kansallispuistot, luonnonpuistot ja valtion retkeilyalueet sekä Lapin 12 laajaa erämaa-aluetta.
www.metsa.fi/luontopalvelut
www.luontoon.fi/kansallispuistot

Suomen ympäristökeskus
Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimusorganisaatio, joka tuottaa tietoa ympäristöstä, sen tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä ja luo ratkaisuja kestävän kehityksen edistämiseksi.
www.syke.fi

FinRelax-ohjelma, Visit Finland
www.visitfinland.com/finrelax

Tallenna