Kalastajan Kermajärvi

Ensimmäistä kertaa Heinävedellä vieraileva matkailija huomaa heti alueen poikkeuksellisuuden. Vesireittien korkeuserot ovat suuria ja kanavia on alueella enemmän kuin missään muualla Suomessa.  Alue on vapaa-ajankalastajan ja luontomatkailijan paratiisi.

 

Lähes kokonaan luonnontilainen Kermajärvi on Heinäveden reitin keskusjärvi, josta on yhteys Kallaveteen pohjoisessa ja Saimaaseen etelässä. Upeiden maisemien ohella Kermajärven luontoarvot ovat merkittävät ja siksi se kuuluu Natura-rantojensuojeluohjelmaan. Kermajärven läpi kulkee noin kolmasosa Kallaveden vesistä. Veden laatu on erinomainen ja siellä viihtyvät monet kalalajit. Järvessä on hyvä muikkukanta ja  siellä viihtyvät myös järvitaimen ja –lohi.

”Kermajärvi on todella ainutlaatuinen alue”, sanoo Itä-Suomen yliopiston apurahatutkija Reetta Väätäinen.

Reetta Väätäinen

”Kermajärvi on tärkeä järvitaimenen vaellusalue. Sisävesissä vaeltavat lohikalat suosivat suuria järviä,koska ne viihtyvät puhtaissa ja hapekkaissa vesissä.”

Reetta Väätäinen asuu Varistaipaleen kanavan varrella.  Hän tekee väitöskirjaa vapaa-ajankalastuksen evolutiivisista vaikutuksista.  Hän on kiinnostunut Heinäveden järvilohista ja -taimenista ja näiden lisääntymisalueista, joita Heinävedellä on vielä jäljellä.

”Lohikaloille on tärkeää, että on virtaavia vesiä ja korkeuseroja. Veden virtausnopeuden on oltava tarpeeksi suuri, että mädit kehittyvät. Mädit tarvitsevat happea ja virtaavissa vesissä on eniten happea. Mätien solukalvot tukkeutuvat sameissa ja likaisissa vesissä.”

Järvitaimen

 

Kestävän kehityksen kalastusmatkailua

 

 

Vaikka luontaisesti lisääntyvät ja vaeltavat järvitaimenten kannat ovat erittäin uhanalaisia, Heinävedestä voi Väätäisen mielestä oikeilla toimenpiteillä tulla tulevaisuudessa paikka, jossa viihtyvät niin lohikalat kuin kalastajat. Koska Kermajärvi on järvitaimenelle ja järvilohelle ihanteellinen syönnösvaellusalue, Heinävedellä olisi paljon potentiaalia panostaa lohikalojen luontaiseen lisääntymiseen ja kantojen suojeluun. Yksi keino olisi väkäsettömillä yksihaarakoukuilla tapahtuva ”pyydystä ja päästä”-kalastus.

Se olisi Väätäisen mielestä mahdollisuus kestävän kehityksen kalastusmatkailuun tietyillä virtavesialueilla.

”Kalastusmatkailulla ja sen kestävällä kehittämisellä voidaan sitouttaa etenkin kalastajia uhanalaisten kalojen kantojen vahvistamiseen tähtääviin välttämättömiin suojelutoimenpiteisiin. Pyydä ja päästä -kalastuksella voidaan toisaalta tyydyttää kalastajien halua pyytää näitä arvokaloja ja toisaalta säilyttää nämä kalat lisääntymässä virtavesissä.”

Heinävden reitillä järvitaimen voi kasvaa todella isoksi.

 

Väätäisen mukaan kalastuskiintiöiden ohella kalastuksen elämyksellistä puolta painottava pyydä ja päästä -kalastus vähentää istutusten tarvetta.

”Jos sitä harrastettaisiiin enemmän, ei tarvittaisi istuttaa niin paljon laitoksessa kasvatettuja kaloja kalastajan tarpeeseen. Tällöin kilpailu vähenisi istutetun järvitaimenen ja luonnonpopulaation välillä, ” sanoo Väätäinen.

”Meidän äärimmäisen uhanalaiset ja erittäin uhanalaiset luontaiset järvilohi- ja järvitaimenkannathan eivät kestä kalastusta, ja nykyisellään kalastustoiminta on haluttu turvata istutuksin – luontaista lisääntymistä tulisi ehdottomasti suosia ja tukea istutusten yli.  Keski-Suomessa ja Kainuussa on mallikoskia, joissa on kalastajakiintiöt ja joissa lohikaloja saa kalastaa pelkästään pyydä ja päästä-menetelmällä.”

Kermajärvellä on luontainen järvitaimenkanta, joka on rauhoitettu.  Kermajärveen istutetaan myös järvitaimenta, joilta leikataan rasvaevä. Leikkausten avulla eriytetään kalastettavaksi tarkoitetut yksilöt niistä, jotka halutaan säilytettäviksi. Rasvaeväleikatut järvilohet ja -taimenet istutetaan kalastajia varten,  mutta kalat eivät osaa vaeltaa virtavesiin lisääntymään. Tällaisia kaloja voi kalastaa noudattamalla pyyntimittoja ja kiintiöitä.

 

Rasvaevälliset kalat ovat luonnossa syntyneitä ja  nousevat sukukypsinä takaisin jokialueille lisääntymään.  Järvitaimen voi lisääntyä edelleen Heinäveden reitin koskissa (Karvionkoski, Kermankoski, Vihovuonne ja Pilpankosket). Heinäveden reitin taimenkanta onkin koko Vuoksen vesistöalueen arvokkain jäljellä oleva kanta, koska se lisääntyy luonnollisesti.

Rasvaevällinen järvilohi on rauhoitettu kokonaan Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistöissä. Rasvaevätön järvilohi on rauhoitettu kutuvaelluksen 1.6. – 31.8. välisenä aikana. Järvilohi on rauhoitettu joessa ja purossa kutuaikana 31.8.-30.11. Vapaa-ajan kalastuksessa Vuoksen vesistöalueella on sallittua enintään yhden rasvaeväleikatun järvilohen saaliiksi ottaminen kalastaa ja vuorokautta kohti.

Heinäveden hienot kosket

Kermajärven alueella riittää koskia. Kermajärveen laskeva Karvionkoski on Metsähallituksen koskikalastuspaikka, johon istutetaan pyyntikokoisia taimenia. Kerman reitin koskialueilla on Metsähallituksen ohella osakaskuntien (Kerma, Vihovuonne, Pilppa) järjestämää koskikalastusta.  Kermajärveen laskee pääreitin Karvionkoski ja Kermajärvestä vedet virtaavat Heinäveden reittiä etelään, Saimaaseen, Kermankoskien kautta.  Juojärveltä purkautuu reitti Varisveden kautta Kermajärveen Palokinkoskista, jotka olivat tunnettuja taimenestaan jo 1500-luvulla.

Vuoksen vesistöalueen järvitaimenkantojen toimenpideohjelman mukaan Saimaaseen laskevissa vesireiteissä on taimenen lisääntymiselle soveltuvia virta-alueita, joita voidaan kunnostaa ja palauttaa taimenen lisääntymisalueiksi. Selvitystyö myös Palokin alueen virtavesien palauttamiseksi taimenen lisääntymisalueiksi on käynnissä.  Erittäin puhtaan Juojärven reitti on yhteydessä Heinäveden reittiin. Reitin varrella on vuonna 1961 rakennettu Palokin voimalaitos, joka sulki luontaisen koskireitin. Palokin koskialueet ovat olleet tärkeitä järvitaimenen lisääntymiskoskia. Tutkija Jorma Piirosen asiantuntija-arvion mukaan (30.12.2014) Palokinkosket osana Heinäveden reittiä tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet tukea ja vahvistaa reitillä vielä lisääntyvää taimenkantaa ja sen perinnöllistä monimuotoisuutta.

Kermajärven alaosista löytyvät Heinäveden reitin arvokkaimmat koskialueet ja virtapaikat, joilla järvitaimen ja -lohi yhä lisääntyvät luontaisesti.  Sokkeloisten järvien ja niitä yhdistävien kapeikkojen kautta vesiyhteys on Saimaalle saakka. Pohjoisesta Karvionkosken ja Varisveden kautta avautuu yhteys Suvasveteen ja sieltä Kallaveteen.
Reetta Väätäisen mielestä Kermajärvi ja siihen yhteydessä oleva Juojärvi ovat erinomaisia matkailukohteita. Vedet ovat puhtaita ja esimerkiksi melontareittejä koskineen ja kanavineen on paljon.

”Täällä melonta ja kalastus ovat suosittuja. Kermajärvessä viihtyvät myös siika, ahven, hauki ja kuha. Vesissä on paljon muikkuja ja muikkukanta uusiutuu. Lisäksi Heinäveden reitti on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue.

Kermajärvi on vielä toistaiseksi piilossa ollut helmi. Täällä olisi tilaa vielä luonto- ja kalastusmatkailijoille.”

 

Ari Turunen (3.12.2019)

 

Artikkkeli julkaistu aiemmin visitheinävesi-sivustolla.

Lisätietoja:

Kalastukseen tarkoitettu eväleikattu järvilohi

Vuoksen vesistöalueen järvitaimenkantojen toimenpideohjelma (ELY, 2018) (PDF)

Arvio Juojärven reitin potentiaalisesta merkityksestä vael- luskalakantojen, erityisesti järvitaimenkannan, hoidolle ja luonnonvaraiselle lisääntymiselle Vuoksen vesistöalueella ja koko Etelä-Suomessa (RKTL/Jorma Piironen, 2014) (PDF)

Etelä-Savon virtavesien kalataloudellinen kunnostusohjelma (ELY, 2008)

Suomen pintavesien tila. Vesikartta. (SYKE)

Heinävedenreitin kestävän kalastuksen ohjelma ja kalataloudellinen kehittämissuunnitelma (ELY, 2014)

Heinäveden reitin maiseman- ja luonnonhoidon yleissuunnitelma (ELY, 2014)

Vesien tila hyväksi yhdessä: Etelä-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma vuosiksi 2016–2021 (ELY, 2016)

Vaikuta vesiin: Vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma Vuoksen vesienhoitoalueella 2022-2027 (ELY, 2016)

Kermajärven ja Koloveden kalastusalue (ELY, 2014)

Kermajärven muikkuja